Helmin Mokki - Tarinoita Karjalasta - Page 19

”Jos näen äitisi vielä kerrankin meidän makuuhuoneessamme kuudelta aamulla, saat lähteä täältä ulos hänen kanssaan!” Laura huusi, kun hänen kärsivällisyytensä oli viimein kulunut loppuun

0131

”Sanoinhan minä, että kaikki menee lopulta niin kuin minä päätän” Mikael virnisti ivallisesti puhelimeen oikeussalin ovien tuntumassa

0270