Ovikello kilahti juuri silloin, kun Anna oli kylpyhuoneessa valmistautumassa nukkumaan. Hänen miehensä Mikael oli jo aikoja sitten nukahtanut olohuoneen sohvalle ja kuorsasi raskaasti. Ääni sai Annan hätkähtämään, mutta hetken epäröityään hän meni silti eteiseen.
— Avatkaa nyt! Näen kyllä, että joku peittää ovisilmän! kuului oven takaa Helenan kovaääninen huuto.
Mikaelin sisar ei ollut koskaan osannut olla huomaamaton. Hänen rehevä olemuksensa ja jatkuva, liioitellulta tuntuva energiansa tekivät hänestä ihmisen, joka erottui missä tahansa joukosta.
— Hei, Anna sanoi hämmentyneenä avatessaan oven. Hänen kasvoillaan oli herkälle iholle tarkoitettu naamio, ja hiuksissa keikkuivat papiljotit.
— No terve, ystävä hyvä! Onneksi ette olleet vielä nukkumassa. Me oltiin tässä lähistöllä kävelyllä, eikä ehditty enää metroon. Niin että meidän täytyy jäädä teille yöksi, Helena ilmoitti ja työnsi Annan syrjään kuin esteen. Hänen perässään sisään tunkeutui Juhani, hänen miehensä, ja heidän poikansa Eero.
— Missäs velipoika on? Mikael! Mitä sinä siellä vedät hirsiä? Ylös siitä, sisko tuli kylään! Helena röhähti nauruun.
Se nauru muistutti Annan mielestä yhtä aikaa virtahevon ärähdystä ja norsun hikkaa, ja hänen silmäkulmansa alkoi nykiä. Siinä hetkessä hän ymmärsi, että rauhallinen ja mukava ilta oli lopullisesti pilalla.
— Anna! Mitä sinä siinä seisot kuin patsas? Laita pöytä koreaksi! Rakkaat sukulaiset ovat matkan jäljiltä nälkäisiä.
Anna loi mieheensä katseen, joka olisi voinut puhua kokonaisen saarnan. Mikael kuitenkin vain kohautti hartioitaan ja totesi:
— Mennään me sillä välin olohuoneeseen ja katsotaan vähän televisiota. Anna tekee meille jonkin kevyen iltapalan. Miehet, mennään katsomaan futista!
Anna katsoi vuoroin miestään ja vuoroin seitsemänvuotiasta Eeroa, joka kiipesi lenkkarit jalassa hänen lempinojatuoliinsa. Laiha ja kalpea Juhani puolestaan huokaisi haaveilevasti:
— Futismatsin kanssa sipsit olisivat kyllä paikallaan. Mitäs luulet, Helena, löytyykö Annalta jotain, millä ne saisi huuhdeltua alas?
— Mitä luulet, Mikael, Anna sanoi hiljaa mutta jäätävästi, — löytyykö Juhanilta varahampaita?
Juhani alkoi yskiä, ja Helena pärskähti taas nauruun.
— Sinä se osaat, kaveri! No niin, näytäpä valtakuntasi, minä autan.
— Sopii. Odotan vain ensin, että Eero pyyhkii nojatuolini.
— Voi tuota riiviötä! Eero, kengät otetaan pois jo ovella!
Poika ei irrottanut katsettaan puhelimesta. Hän potkaisi lenkkarit lattialle, työnsi sormensa nenään ja näytti samalla hyvin tärkeältä.
Anna irvisti ja johdatti miehensä sisaren kylpyhuoneeseen.
— Tässä on rätti. Puhdista nojatuoli. Kierros asunnossa tulee sen jälkeen.
— No jopas on vieraanvaraisuutta kerrakseen… Helena mutisi ja tunki rätin poikansa käteen. Eero nyökkäsi, mutta nojatuolille hän ei tehnyt yhtään mitään.
Anna aikoi selvitä tilanteesta voileivillä ja tilata vieraille taksin heti, kun nämä olisivat syöneet jotain. Hän viipaloi makkaraa keittiössä, kun kuuli selkänsä takaa märän maiskahduksen. Kääntyessään hän näki Helenan seisovan lieden ääressä, kauhova borssikeittoa kattilasta kauhalla ja syövän sitä suoraan siitä. Helena hymyili suu täynnä, unohti niellä, ja punertava liemi valui hänen leualleen ja puserolleen.
Häpeilemättä pisaraakaan Helena pyyhkäisi kasvonsa puseron helmalla, riisui sitten koko vaatteen ja ojensi sen Annalle.
— Pese tämä, ole kiltti! Sinulla on niin hieno pesukone. Meillä on vanha romu, minä voin vain haaveilla tuollaisesta…
Anna avasi suunsa vastatakseen, mutta kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei hän ehtinyt reagoida mihinkään. Likainen pusero käsissään hän oli juuri keräämässä sanoja suuttumukseen, kun Eero ilmestyi keittiön ovelle.
— Minun pitää päästä vessaan! Onko siellä pistorasiaa?
— Ei ole, Anna sanoi ymmällään. — Mihin sinä sitä tarvitset?
— Juhani! Helena karjaisi. — Eerolla on vessahätä!
Seuraavat kymmenen minuuttia koko aikuisväki juoksi pitkin asuntoa ja etsi jatkojohtoa. Eerolla oli nimittäin vatsaongelmia. Hän kävi vessassa harvoin, viipyi siellä pitkään ja tarvitsi aina puhelimen mukaansa. Nyt akku oli kuitenkin loppumaisillaan.
Kun lapselle oli viimein järjestetty sähköä ovenraosta vedetyllä johdolla, aikuiset palasivat keittiöön, ja puseron pesemisestä oli selvästi tulossa illan seuraava kiistakapula.